Magnesium
Magnesium on ihmisille ja eläimille välttämätön kivennäisaine:
Magnesiumin puutetta elimistössä mitataan helpoiten ja yleisimmin verikokeella. On olemassa kuitenkin viitteitä, että verikoe ei aina antaisi luotettavaa kuvaa mahdollisen puutoksen esiintymisestä.[7] Verikokeella diagnosoinnin ongelmana on se, että vain noin 1 % elimistön magnesiumista on verenkierrossa, 60 % ollessa luissa, 20 % lihaksissa ja 19 % muissa pehmytkudoksissa.[8] Tämän lisäksi keho pystyy siirtämään puutoksen aikana magnesiumia soluista verenkiertoon, joka voi estää puutteen havaitsemisen pelkällä verikokeella[8].
Edellä mainittujen seikkojen takia mm. tieteellisissä tutkimuksissa mitataan usein veren punasolujen magnesiumpitoisuus, sillä se antaa paremman kuvan magnesiumin pitoisuuksista solujen sisällä. Sekään ei kuitenkaan ole aina luotettava mittari, sillä tutkimuksissa on havaittu magnesiumin puutosta myöskin normaalit magnesiumin veren punasoluarvot omaavilla koehenkilöillä.[9]
Puutosta voidaan etsiä myöskin muilla keinoin, mm. hiuksista ja hampaista, virtsanäytteestä, lihasten solunäytteistä sekä magnesiumin ioneja löytyvillä elektrodeilla. Punasoluista tai kokoverestä otetut näytteet ovat luotettavampia kuin seeruminäytteet.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus naisilla on keskimäärin noin 280 mg/vrk, miehillä 350 mg/vrk. Lapsilla tarve on pienempi ja riippuu iästä.[10] Työikäiset suomalaiset saavat magnesiumia keskimäärin noin 340 mg/vrk (naiset) ja 428 mg/vrk (miehet), nuoret enemmän kuin vanhat.[11]. Hyviä magnesiumin lähteitä ovat kasvikset, kala ja liha.
Runsas kalkin, fosforin, sinkin ja valkuaisaineiden (proteiinin) ja kasvisten fytaattien, eläinrasvan ja kuitujen saanti vähentää magnesiumin imeytymistä ja hyväksikäyttöä.
- Hyväksi sydämen toiminnalle. Erityisesti diureetteja käyttävien sydänpotilaiden pitäisi syödä mineraaleja, joissa on muun muassa magnesiumia.
- Saattaa alentaa kolesteroliarvoja.
- Rappeutumissairauksissa kuten kuulonalenemassa ja tinnituksessa voi magnesiumlisästä olla hyötyä. Puute saattaa edistää muun muassa joitakinsyöpälajeja, lisätä PMS-oireita ja masennusta.
- Magnesiumista saattaa olla hyötyä neurologisissa häiriöissä. Sitä on kokeiltuautismissa, ylivilkkausoireyhtymässä, Touretten oireyhtymässä.
- Levottomat jalat ja suonenveto saattavat korjaantua magnesium- ja kalkkilisällä. Pitkäaikaista käyttöä ei kuitenkaan suositella.
- Magnesium on hampaiden ja luuston rakenneosa. 60 prosenttia elimistön magnesiumista on luustossa. Magnesium aktivoi entsyymejä. Se osallistuu hermoimpulssien johtumiseen ja on tärkeä lihasten pitenemiselle(rentoutumiselle).
Magnesiumin puutetta elimistössä mitataan helpoiten ja yleisimmin verikokeella. On olemassa kuitenkin viitteitä, että verikoe ei aina antaisi luotettavaa kuvaa mahdollisen puutoksen esiintymisestä.[7] Verikokeella diagnosoinnin ongelmana on se, että vain noin 1 % elimistön magnesiumista on verenkierrossa, 60 % ollessa luissa, 20 % lihaksissa ja 19 % muissa pehmytkudoksissa.[8] Tämän lisäksi keho pystyy siirtämään puutoksen aikana magnesiumia soluista verenkiertoon, joka voi estää puutteen havaitsemisen pelkällä verikokeella[8].
Edellä mainittujen seikkojen takia mm. tieteellisissä tutkimuksissa mitataan usein veren punasolujen magnesiumpitoisuus, sillä se antaa paremman kuvan magnesiumin pitoisuuksista solujen sisällä. Sekään ei kuitenkaan ole aina luotettava mittari, sillä tutkimuksissa on havaittu magnesiumin puutosta myöskin normaalit magnesiumin veren punasoluarvot omaavilla koehenkilöillä.[9]
Puutosta voidaan etsiä myöskin muilla keinoin, mm. hiuksista ja hampaista, virtsanäytteestä, lihasten solunäytteistä sekä magnesiumin ioneja löytyvillä elektrodeilla. Punasoluista tai kokoverestä otetut näytteet ovat luotettavampia kuin seeruminäytteet.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus naisilla on keskimäärin noin 280 mg/vrk, miehillä 350 mg/vrk. Lapsilla tarve on pienempi ja riippuu iästä.[10] Työikäiset suomalaiset saavat magnesiumia keskimäärin noin 340 mg/vrk (naiset) ja 428 mg/vrk (miehet), nuoret enemmän kuin vanhat.[11]. Hyviä magnesiumin lähteitä ovat kasvikset, kala ja liha.
Runsas kalkin, fosforin, sinkin ja valkuaisaineiden (proteiinin) ja kasvisten fytaattien, eläinrasvan ja kuitujen saanti vähentää magnesiumin imeytymistä ja hyväksikäyttöä.
|
Suomen maaperässä on magnesiumia varsin niukasti ja siksi sitä ei helposti saada riittävästi tavallisesta ruokavaliostamme. Tämä on johtanut siihen, että peräti 70 % suomalaisista kärsii magnesiumin puutostilasta. Magnesiumia tarvitaan yli 300 aineenvaihdunnalliseen reaktioon kehossa. Magnesium edistää D-vitamiinin synteesiä auringonvalosta ihossa ja lisää samalla D-vitamiinin pitoisuutta veressä ja kudoksissa. Riittävän magnesiumin saannin on todettu myös liittyvän alhaisempaan sydänkuolleisuuteen7 sekä vähentävän matala-asteista tulehdusta ja aivohalvausriskiä.8
Magnesiumin vaikutuksia:
|
|
Glysinaatti + Tauraatti
Super-Mg -tableteissa magnesium saadaan kahdesta aminohappokelaatista: magnesiumtauraatista ja magnesiumbisglysinaatista. Näissä muodoissa magnesium on heti imeytymiskelpoisessa muodossa ja siksi magnesium imeytyy nopeasti ja tehokkaasti.
Tauriinilla on lisäksi kyky läpäistä aivoverieste ja toimia antioksidanttina suojaten muun erilaisilta raskasmetalleilta20 sekä yleiseltä elimistön hapetusstressiltä.21 Tauriinilla on lisäksi positiivisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan, verensokerin säätelyyn sekä lihavuuteen.22 23
Tuotesisältö (Bioteekin Super-Mg, vuorokausiannos 3 tablettia, 375 mg / 90 tablettia)
Tauriinilla on lisäksi kyky läpäistä aivoverieste ja toimia antioksidanttina suojaten muun erilaisilta raskasmetalleilta20 sekä yleiseltä elimistön hapetusstressiltä.21 Tauriinilla on lisäksi positiivisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan, verensokerin säätelyyn sekä lihavuuteen.22 23
Tuotesisältö (Bioteekin Super-Mg, vuorokausiannos 3 tablettia, 375 mg / 90 tablettia)
- Magnesiumtauraatti, magnesiumbiglysinaatti, täyteaine (mikrokiteinen selluloosa), maissitärkkelys, paakkuuntumisenestoaine (kasvirasvahappojen magnesiumsuolat), pintakäsittelyaine (hydroksipropyylimetyyliselluloosa)
Dr. Lee Cowden MD + Malaatti |
Oksidi- Oksidi vaatii imeytyäkseen suolahapon läsnäolon, eli se on nautittava ruokailun yhteydessä.
-Purutablettina reagoi paremmin suolahapon kanssa. - Suurempina määrinä voidaan käyttää myös ummetuksen hoitoon. Eli ei välttämättä myöskään sovellu suurempiin magnesium puutoksien tankkauksiin. Suositus yksi tai isolle ihmiselle max 2 kpl/päivä. |
Magnesiumista tutkimuksia englanniksi: examine.com/supplements/magnesium/
[7] Reffelmann, T. et.al. (2011). Low serum magnesium concentrations predict cardiovascular and all-cause mortality. Atherosclerosis 219 (1): 280–284.
[8] Simental-Mendía, L. & Rodríguez-Morán, M. & Guerrero-Romero, F. (2014). Oral magnesium supplementation decreases C-reactive protein levels in subjects with prediabetes and hypomagnesemia: a clinical randomized double-blind placebo-controlled trial. Arch Med Res. 45 (4): 325–330.
[9] Larsson, S. & Orsini, N. & Wolk, A. (2012). Dietary magnesium intake and risk of stroke: a meta-analysis of prospective studies. American Journal of Clinical Nutrition 95 (2): 362–326.
[10] Romani, A. (2013). Magnesium in health and disease. Interrelations between Essential Metal Ions and Human Diseases 13: 49–79.
[11] Nielsen, F. & Lukaski, H. (2006). Update on the relationship between magnesium and exercise. Magnesium Research 19 (3): 180–189. Review.
[12] Slutsky, I. et.al. (2010). Enhancement of learning and memory by elevating brain magnesium. Neuron 65 (2): 165–177.
[13] Kolte, D. & Vijayaraghavan, K. & Khera, S. & Sica, D. & Frishman, W. (2014). Role of magnesium in cardiovascular diseases. Cardiological Reviews 22 (4): 182–192.
[14] Nesbakken, R. & Reinlie, S. (1985). Magnesium and phosphorous: the electrolytes of energy metabolism. Acta Anaesthesiologica Scandinavica Supplement 82: 60–64.
[15] Rude, R. & Singer, F. & Gruber, H. (2009). Skeletal and hormonal effects of magnesium deficiency. Journal of American College Nutrition 28 (2): 131–141. Review.
[16] Terasaki, M. & Rubin, H. (1985). Evidence that intracellular magnesium is present in cells at a regulatory concentration for protein synthesis. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 82 (21): 7324–7326.
[17] Durlach, J. & Bac, P. & Bara, M. & Guiet-Bara, A. (2000). Physiopathology of symptomatic and latent forms of central nervous hyperexcitability due to magnesium deficiency: a current general scheme. Magnesium Research 13 (4): 293–302. Review.
[18] Serefko, A. et.al. (2013). Magnesium in depression. Pharmacological Reports 65 (3): 547–554. Review.
[19] Chollet, D. et.al. (2001). Magnesium involvement in sleep: genetic and nutritional models. Behav Genet. 31 (5): 413–425.
[20] Gürer, H. & Ozgünes, H. & Saygin, E. & Ercal, N. (2001). Antioxidant effect of taurine against lead-induced oxidative stress. Arch Environ Contam Toxicol. Nov;41(4):397-402.
[21] Zhang, M. et.al. (2004). Role of taurine supplementation to prevent exercise-induced oxidative stress in healthy young men. Amino Acids 26 (2): 203–237.
[22] Tappia, P. & Thliveris, J. & Xu, Y. & Aroutiounova, N. & Dhalla, N. (2011). Effects of amino acid supplementation on myocardial cell damage and cardiac function in diabetes. Experimental and Clinical Cardiology 16 (3): e17–22.
[23] Zhang, M. et.al. (2004). Beneficial effects of taurine on serum lipids in overweight or obese non-diabetic subjects. Amino Acids 26 (3): 267–271.
[8] Simental-Mendía, L. & Rodríguez-Morán, M. & Guerrero-Romero, F. (2014). Oral magnesium supplementation decreases C-reactive protein levels in subjects with prediabetes and hypomagnesemia: a clinical randomized double-blind placebo-controlled trial. Arch Med Res. 45 (4): 325–330.
[9] Larsson, S. & Orsini, N. & Wolk, A. (2012). Dietary magnesium intake and risk of stroke: a meta-analysis of prospective studies. American Journal of Clinical Nutrition 95 (2): 362–326.
[10] Romani, A. (2013). Magnesium in health and disease. Interrelations between Essential Metal Ions and Human Diseases 13: 49–79.
[11] Nielsen, F. & Lukaski, H. (2006). Update on the relationship between magnesium and exercise. Magnesium Research 19 (3): 180–189. Review.
[12] Slutsky, I. et.al. (2010). Enhancement of learning and memory by elevating brain magnesium. Neuron 65 (2): 165–177.
[13] Kolte, D. & Vijayaraghavan, K. & Khera, S. & Sica, D. & Frishman, W. (2014). Role of magnesium in cardiovascular diseases. Cardiological Reviews 22 (4): 182–192.
[14] Nesbakken, R. & Reinlie, S. (1985). Magnesium and phosphorous: the electrolytes of energy metabolism. Acta Anaesthesiologica Scandinavica Supplement 82: 60–64.
[15] Rude, R. & Singer, F. & Gruber, H. (2009). Skeletal and hormonal effects of magnesium deficiency. Journal of American College Nutrition 28 (2): 131–141. Review.
[16] Terasaki, M. & Rubin, H. (1985). Evidence that intracellular magnesium is present in cells at a regulatory concentration for protein synthesis. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 82 (21): 7324–7326.
[17] Durlach, J. & Bac, P. & Bara, M. & Guiet-Bara, A. (2000). Physiopathology of symptomatic and latent forms of central nervous hyperexcitability due to magnesium deficiency: a current general scheme. Magnesium Research 13 (4): 293–302. Review.
[18] Serefko, A. et.al. (2013). Magnesium in depression. Pharmacological Reports 65 (3): 547–554. Review.
[19] Chollet, D. et.al. (2001). Magnesium involvement in sleep: genetic and nutritional models. Behav Genet. 31 (5): 413–425.
[20] Gürer, H. & Ozgünes, H. & Saygin, E. & Ercal, N. (2001). Antioxidant effect of taurine against lead-induced oxidative stress. Arch Environ Contam Toxicol. Nov;41(4):397-402.
[21] Zhang, M. et.al. (2004). Role of taurine supplementation to prevent exercise-induced oxidative stress in healthy young men. Amino Acids 26 (2): 203–237.
[22] Tappia, P. & Thliveris, J. & Xu, Y. & Aroutiounova, N. & Dhalla, N. (2011). Effects of amino acid supplementation on myocardial cell damage and cardiac function in diabetes. Experimental and Clinical Cardiology 16 (3): e17–22.
[23] Zhang, M. et.al. (2004). Beneficial effects of taurine on serum lipids in overweight or obese non-diabetic subjects. Amino Acids 26 (3): 267–271.