Mind Herbs + Lion's Mane + Teaniini
Mind Herbs Mind Herbs sisältää 10 annospussia kognitiivisia kykyjä voimistavia yrttiä ja adaptogeeniä, joita on käytetty Itämaisessa lääketieteessä vuosisatojen ajan. Suosittelemme Mind Herbsiä nautittavaksi esimerkiksi ennen tärkeää kokousta, tenttiä tai jos haluat ylläpitää rauhallista ja keskittynyttä mieltä.
Mind Herbsin kolme tärkeintä vaikutusta:
Lion’s Mane (Siiliorakas) on erittäin hyvin tunnettu lääkesieni, jota on käytetty pitkään erityisesti Itä-Aasiassa. Sienen aktiivinen ainesosa on nimensä mukaisesti Lion’s Mane eli Hericium Erinaceus. Japanissa sieni tunnetaan nimellä Yamabushitake, jolla on tehty sieneen liittyvät tärkeimmät tutkimukset ihmisillä. Koeputkikokeissa sienellä on havaittu myös vaikutuksia immuniteettiin, syöpää ehkäiseviä vaikutuksia sekä ikääntymistä hidastavia ominaisuuksia.
Lion’s Manen vaikutuksia:
Teaniinia esiintyy vapaana aminohappona tyypillisesti vihreässä teessä. Suntheanine (vapaamuotoinen L-teaniini) ei kuitenkaan ole eristetty vihreästä teestä vaan hellävaraisesti fermentoitu patentoidulla prosessilla, mikä vastaa vihreässä teelehdessä tapahtuvaa prosessia. Tuloksena saadaan 100 % L-isomeeri-teaniinia.
Teaniini tukee GABA-välittäjainepitoisuuksia aivoissa, millä taas on rauhoittavia vaikutuksia hermostossa. Teaniini voi tukea myös elimistön immuunijärjestelmässä tiettyjen T-solujen toimintaa, millä on edullisia vaikutuksia immuniteetin vahvistamisessa.9
Teaniinin vaikutukset:
[1] Orhan, I. (2012). Centella asiatica (L.) Urban: From Traditional Medicine to Modern Medicine with Neuroprotective Potential. Evidence Based Complementary and Alternative Medicine 946259.
[2] Bradwejn, J. & Zhou, Y. & Koszycki, D. & Shlik J. (2000). A double-blind, placebo-controlled study on the effects of Gotu Kola (Centella asiatica) on acoustic startle response in healthy subjects. Journal of Clinical Psychopharmacology 20 (6): 680–684.
[3] Aslanyan, G. et.al. (2010). Double-blind, placebo-controlled, randomised study of single dose effects of ADAPT-232 on cognitive functions. Phytomedicine 17 (7): 494–499.
[4] Davydov, M. & Krikorian, A. (2000). Eleutherococcus senticosus (Rupr. & Maxim.) Maxim. (Araliaceae) as an adaptogen: a closer look. Journal of Ethnopharmacology 72 (3): 345–393. Review.
[5] Paul Hsu, C. & Nance, D. & Amagase, H. (2012). A meta-analysis of clinical improvements of general well-being by a standardized Lycium barbarum. Journal of Medicinal Food 15(11):1006-14.
[6] Chandrasekhar, K. & Kapoor, J. & Anishetty, S. (2012). A prospective, randomized double-blind, placebo-controlled study of safety and efficacy of a high-concentration full-spectrum extract of ashwagandha root in reducing stress and anxiety in adults. Indian Journal of Psychological Medicine 34 (3): 255–262.
[7] Mori, K. et.al. (2008). Nerve growth factor-inducing activity of Hericium erinaceus in 1321N1 human astrocytoma cells. Biological and Pharmaceutical Bulletin 31 (9): 1727–1732.
[8] Mori, K. & Inatomi, S. & Ouchi, K. & Azumi, Y. & Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Yamabushitake (Hericium erinaceus) on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research 23 (3): 367–372.
[9] Kamath, A. et.al. (2003). Antigens in tea-beverage prime human Vgamma 2Vdelta 2 T cells in vitro and in vivo for memory and nonmemory antibacterial cytokine responses. Proceedings of the National Academy of Sciences 100 (10): 6009–6014.
[10] Park, S. et.al. (2011). A combination of green tea extract and l-theanine improves memory and attention in subjects with mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled study. Journal of Medicinal Food 14 (4): 334–343.
[11] Ito, K. et al. (1998). Effects of L- theanine on the release of alpha-brain waves in human volunteers. Nippon Nogeikagaku Kaishi 72: 153–157.
[12] Kelly, S. & Gomez-Ramirez, M. & Montesi, J. & Foxe, J. (2008). L-theanine and caffeine in combination affect human cognition as evidenced by oscillatory alpha-band activity and attention task performance. Journal of Nutrition 138 (8): 1572S–1577S.
Mind Herbsin kolme tärkeintä vaikutusta:
- Voi parantaa muistia ja oppimiskykyä
- Helpottaa rentoutumista ja rauhallista keskittymistä
- Voi auttaa yleisen tasapainon saavuttamisessa sekä vähentää stressiä
- Gotu Kola (rohtosammakonputki eli Centella Asiatica) lisää hiusverenkiertoa aivoissa ja on neuroprotektiivinen eli suojaa aivoja vaurioilta.1 Gotu Kola voi auttaa rauhoittamaan mieltä ja vähentämään ahdistusta.2
- Eleutherococcus Senticosus (venäjänjuuri) eli niin sanottu Siberian Ginseng parantaa oppimiskykyä erityisesti stressitilassa3 ja toimii myös antioksidanttina.4
- Lycium Barbarum (goji) tehostaa muiden yrttien toimintaa sekä sisältää muun muassa zeaksantiinia ja luteiinia, jotka tukevat silmien toimintaa. Lisäksi Goji saattaa lisätä yleistä hyvänolontunnetta.5
- Ashwagandhaa (rohtokoiso eli Withania somnifera) on perinteisesti käytetty pienissä määrin mielen rauhoittajana sekä erityisesti kroonisen stressin tasoittajana.6
Lion’s Mane (Siiliorakas) on erittäin hyvin tunnettu lääkesieni, jota on käytetty pitkään erityisesti Itä-Aasiassa. Sienen aktiivinen ainesosa on nimensä mukaisesti Lion’s Mane eli Hericium Erinaceus. Japanissa sieni tunnetaan nimellä Yamabushitake, jolla on tehty sieneen liittyvät tärkeimmät tutkimukset ihmisillä. Koeputkikokeissa sienellä on havaittu myös vaikutuksia immuniteettiin, syöpää ehkäiseviä vaikutuksia sekä ikääntymistä hidastavia ominaisuuksia.
Lion’s Manen vaikutuksia:
- Lisää hermokasvutekijän (nerve growth factor, NGF) synteesiä aivoissa7
- Voi parantaa yleisiä kognitiivisia toimintoja.8
- Lion’s Mane (suom. Siiliorakas) (Hericum erinaceus) 50 %, minttu 43,5 %, tähtianis 5,5 %, stevia 1 %
Teaniinia esiintyy vapaana aminohappona tyypillisesti vihreässä teessä. Suntheanine (vapaamuotoinen L-teaniini) ei kuitenkaan ole eristetty vihreästä teestä vaan hellävaraisesti fermentoitu patentoidulla prosessilla, mikä vastaa vihreässä teelehdessä tapahtuvaa prosessia. Tuloksena saadaan 100 % L-isomeeri-teaniinia.
Teaniini tukee GABA-välittäjainepitoisuuksia aivoissa, millä taas on rauhoittavia vaikutuksia hermostossa. Teaniini voi tukea myös elimistön immuunijärjestelmässä tiettyjen T-solujen toimintaa, millä on edullisia vaikutuksia immuniteetin vahvistamisessa.9
Teaniinin vaikutukset:
- Läpäisee veri-aivoesteen ja vaikuttaa näin suoraan aivoihin
- Parantaa muistia ja huomiokykyä10
- Lisää alfa-aaltoja aivoissa11
- Yhdessä kofeiinin kanssa parantaa huomiokykyä sekä kognitiivisia toimintoja12
- L-teaniini, täyteaine (mikrokiteinen selluloosa), paakkuuntumisenestoaineet (piidioksidi, rasvahappojen magnesiumsuolat)
[1] Orhan, I. (2012). Centella asiatica (L.) Urban: From Traditional Medicine to Modern Medicine with Neuroprotective Potential. Evidence Based Complementary and Alternative Medicine 946259.
[2] Bradwejn, J. & Zhou, Y. & Koszycki, D. & Shlik J. (2000). A double-blind, placebo-controlled study on the effects of Gotu Kola (Centella asiatica) on acoustic startle response in healthy subjects. Journal of Clinical Psychopharmacology 20 (6): 680–684.
[3] Aslanyan, G. et.al. (2010). Double-blind, placebo-controlled, randomised study of single dose effects of ADAPT-232 on cognitive functions. Phytomedicine 17 (7): 494–499.
[4] Davydov, M. & Krikorian, A. (2000). Eleutherococcus senticosus (Rupr. & Maxim.) Maxim. (Araliaceae) as an adaptogen: a closer look. Journal of Ethnopharmacology 72 (3): 345–393. Review.
[5] Paul Hsu, C. & Nance, D. & Amagase, H. (2012). A meta-analysis of clinical improvements of general well-being by a standardized Lycium barbarum. Journal of Medicinal Food 15(11):1006-14.
[6] Chandrasekhar, K. & Kapoor, J. & Anishetty, S. (2012). A prospective, randomized double-blind, placebo-controlled study of safety and efficacy of a high-concentration full-spectrum extract of ashwagandha root in reducing stress and anxiety in adults. Indian Journal of Psychological Medicine 34 (3): 255–262.
[7] Mori, K. et.al. (2008). Nerve growth factor-inducing activity of Hericium erinaceus in 1321N1 human astrocytoma cells. Biological and Pharmaceutical Bulletin 31 (9): 1727–1732.
[8] Mori, K. & Inatomi, S. & Ouchi, K. & Azumi, Y. & Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Yamabushitake (Hericium erinaceus) on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research 23 (3): 367–372.
[9] Kamath, A. et.al. (2003). Antigens in tea-beverage prime human Vgamma 2Vdelta 2 T cells in vitro and in vivo for memory and nonmemory antibacterial cytokine responses. Proceedings of the National Academy of Sciences 100 (10): 6009–6014.
[10] Park, S. et.al. (2011). A combination of green tea extract and l-theanine improves memory and attention in subjects with mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled study. Journal of Medicinal Food 14 (4): 334–343.
[11] Ito, K. et al. (1998). Effects of L- theanine on the release of alpha-brain waves in human volunteers. Nippon Nogeikagaku Kaishi 72: 153–157.
[12] Kelly, S. & Gomez-Ramirez, M. & Montesi, J. & Foxe, J. (2008). L-theanine and caffeine in combination affect human cognition as evidenced by oscillatory alpha-band activity and attention task performance. Journal of Nutrition 138 (8): 1572S–1577S.
Neuroglandin + Magnesium + B12 aktiivi
Neuroglandin Forte
Neuroglandin Forte sisältää kaikkia aivojen tarvitsemia rasvoja sekä kasvi- että eläinkunnan lähteistä. Solukalvojen rasvayhdisteet eivät ole pysyviä, vaan elimistö vaihtaa ne kolmessa kuukaudessa edellyttäen, että ruokavalio ja ravintolisät sisältävät kaikkia riittävästi. Myös vaurioituneet hermosolut pystyvät uusiutumaan, kun elimistöllä on käytettävissä fosfolipidejä.
Fosfolipidit
Aivot muodostuvat pääasiassa rasvasta (60 % aivojen kuiva-aineesta on rasvaa), joten rasvalla on suuri merkitys aivotoiminnalle. On huomattu, että pienikin rakenteellinen muutos aivojen fosfolipideissä saa aikaan huomattavan muutoksen aivojen toiminnassa. Fosfolipideistä rakentuvat muun muassa kaikki solukalvot niin ihmisillä, eläimillä kuin kasveillakin. Koska kasvikunnan ja eläinkunnan fosfolipidit eroavat huomattavasti toisistaan, sisältää Neuroglandin Forte myös eläinkunnan fosfolipidejä. Ne vastaavat parhaiten ihmisten fosfolipidiprofiilia. Iän myötä elimistön kyky muuntaa kasviöljyistä saatavia aivojen tarvitsemia välttämättömiä rasvahappoja linolihappoa ja alfalinoleenihappoa pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi heikkenee. Joskus tämä muuntamisprosessi on jo synnynnäisesti tavallista tehottomampaa. Näissä tilanteissa on tarpeen saada näitä tärkeitä aivojen rakennusaineita valmiissa muodossa eläinperäisinä fosfolipideinä.
Fosfatidyyliseriini
Ihmisen ikääntyessä aivosolut alkavat menettää fosfolipidejä. Fosfatidyyliseriini on yksi näistä viidestä solukalvoissa esiintyvistä rasva-aineista. Useiden tutkimusten mukaan Fosfatidyyliseriini parantaa lähimuistia1 ja estää muistin heikkenemistä2 sekä erityisesti ikääntyvillä lisää henkistä vireyttä. Lapsilla fosfatidyyliseriini lievittää ADHD:n oireita sekä parantaa lähimuistia.3
Pellavansiemenöljy
Pellavansiemenöljy sisältää runsaasti lyhytketjuisia omega-3 (alfalinoleenihappo) ja omega-6 (linolihappo) -rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä solukalvojen rakennusaineita. Näitä rasvahappoja ihmisten on saatava ravinnosta, koska elimistö ei osaa valmistaa näitä muista rasvahapoista.
Resveratroli
Resveratroli on useissa kasveissa esiintyvä fenoliyhdiste, jota on erityisesti punaisissa ja sinisissä rypäleissä sekä puolukoissa, mustikoissa ja karpaloissa. Rypäleet tuottavat resveratrolia ilmeisesti suojautuakseen sienitaudeilta. Resveratroli on yksi rypäleiden voimakkaimmista terveyttä edistävistä polyfenoleista, joka läpäisee veri-aivoesteen. Resveratroli luetaan hermostoa säästäviin yhdisteisiin ja se on herättänyt mielenkiintoa muun muassa muistisairauksien ehkäisyn kannalta. Aineella on monia hyödyllisiä vaikutuksia, mutta aivojen kannalta keskeistä on neuroinflammaation (hermosolujen tulehduksen) väheneminen.4 Resveratroli auttaa hermosoluja kestämään hapenpuutetta paremmin ja selviämään aivohalvauksesta lievemmillä vaurioilla.5
E-vitamiini
E-vitamiini on yksi tärkeimmistä rasvaliukoisista vitamiineista. E-vitamiini toimii elimistössä antioksidanttina eli se suojelee soluja hapetusstressiltä ja rasvahappoja vapaiden radikaalien hyökkäyksiltä. Tutkimuksissa on havaittu, että riittävä E-vitamiinin saanti saattaa pienentää riskiä sairastua muun muassa verenkierrollisiin ja neurologisiin sairauksiin.6
Tuotesisältö (Biomed Neuroglandin Forte, 36 kapselia):
Magnesium
Suomen maaperässä on magnesiumia varsin niukasti ja siksi sitä ei hleposti saada riittävästi tavallisesta ruokavaliostamme. Tämä on johtanut siihen, että peräti 70 % suomalaisista kärsii magnesiumin puutostilasta. Magnesiumia tarvitaan yli 300 aineenvaihdunnalliseen reaktioon kehossa. Magnesium edistää D-vitamiinin synteesiä auringonvalosta ihossa ja lisää samalla D-vitamiinin pitoisuutta veressä ja kudoksissa. Riittävän magnesiumin saannin on todettu myös liittyvän alhaisempaan sydänkuolleisuuteen7 sekä vähentävän matala-asteista tulehdusta ja aivohalvausriskiä.8
Magnesiumin vaikutuksia:10
Tauriinilla on lisäksi kyky läpäistä aivoverieste ja toimia antioksidanttina suojaten muun erilaisilta raskasmetalleilta20 sekä yleiseltä elimistön hapetusstressiltä.21 Tauriinilla on lisäksi positiivisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan, verensokerin säätelyyn sekä lihavuuteen.22 23
Tuotesisältö (Bioteekin Super-Mg, vuorokausiannos 3 tablettia, 375 mg / 90 tablettia)
B12-vitamiini
B12-vitamiini eli kobalamiini on vesiliukoinen vitamiini, jolla on tärkeä tehtävä veren puna- ja valkosolujen muodostuksessa. Sen lisäksi sitä tarvitaan esimerkiksi foolihapon muuttamisesta elimistössä toimivaan folaatti-muotoon.24 B12-vitamiinia saadaan yksinomaan eläinkunnan tuotteista: maksasta, munuaisista, kalasta ja lihasta.25 Sen tarve on lisääntynyt vegaaneilla ja imettävillä26 sekä henkilöillä, joilla on keliakia,27 kroonista stressiä tai yksipuolinen ruokavalio. Näiden lisäksi runsas alkoholin käyttö ja laihdutuskuurit lisäävät B12-vitamiinin tarvetta.
B12-vitamiinin puutetta esiintyy pääasiassa ikääntyneillä. Yhdellä kymmenesosalla yli 65-vuotiaista suomalaisista on todettu B12-vitamiinin puutos. B12-vitamiinin puutteesta kärsivät myös yksipuolista kasvisruokavaliota noudattavat henkilöt. Lääkeaineista erityisesti diabetes-lääke metformiinin käyttö28 29 ja pitkäaikainen happosalpaajien käyttö30 31 voivat altistaa B12-vitamiinin puutokselle. Iäkkäillä puutteen syy on yleensä B12-vitamiinin imeytymisen häiriö, jonka voi aiheuttaa surkastuttava mahalaukun tulehdus eli atrofinen gastriitti.32 Tämä voi kehittyä helikobakteerin vaikutuksesta tai syntyä autoimmuunitaudin seurauksena. Pitkäaikainen B12-vitamiinin puutos johtaa pernisiöösi anemiaan.
B12-vitamiinin vaikutuksia:
[1] Vakhapova, V. et.al. (2014). Phosphatidylserine Containing Omega-3 Fatty Acids May Improve Memory Abilities in Nondemented Elderly Individuals with Memory Complaints: Results from an Open-Label Extension Study. Dementia and Geriatric Cognitive Disorders 38 (1-2): 39–45.
[2] Crook, T. et.al. (1991). Effects of phosphatidylserine in age-associated memory impairment. Neurology 41 (5): 644–649.
[3] Hirayama S. et.al. (2014). The effect of phosphatidylserine administration on memory and symptoms of attention-deficit hyperactivity disorder: a randomised, double-blind, placebo-controlled clinical trial. Journal of Human Nutrition and Dietetics. 2:284-91.
[4] Zhang, F. & Liu, J. & Shi, J. (2010). Anti-inflammatory activities of resveratrol in the brain: role of resveratrol in microglial activation. European Journal of Pharmacology 636 (1-3): 1–7.
[5] Clark, D. et.al. (2012). Protection against recurrent stroke with resveratrol: endothelial protection. PLoS One 7 (10): e47792.
[6] Sen, C. & Khanna, S. & Roy, S. & Packer, L. (2000). Molecular basis of vitamin E action. Tocotrienol potently inhibits glutamate-induced pp60(c-Src) kinase activation and death of HT4 neuronal cells. Journal of Biological Chemistry 275 (17): 13049–13055.
[7] Reffelmann, T. et.al. (2011). Low serum magnesium concentrations predict cardiovascular and all-cause mortality. Atherosclerosis 219 (1): 280–284.
[8] Simental-Mendía, L. & Rodríguez-Morán, M. & Guerrero-Romero, F. (2014). Oral magnesium supplementation decreases C-reactive protein levels in subjects with prediabetes and hypomagnesemia: a clinical randomized double-blind placebo-controlled trial. Arch Med Res. 45 (4): 325–330.
[9] Larsson, S. & Orsini, N. & Wolk, A. (2012). Dietary magnesium intake and risk of stroke: a meta-analysis of prospective studies. American Journal of Clinical Nutrition 95 (2): 362–326.
[10] Romani, A. (2013). Magnesium in health and disease. Interrelations between Essential Metal Ions and Human Diseases 13: 49–79.
[11] Nielsen, F. & Lukaski, H. (2006). Update on the relationship between magnesium and exercise. Magnesium Research 19 (3): 180–189. Review.
[12] Slutsky, I. et.al. (2010). Enhancement of learning and memory by elevating brain magnesium. Neuron 65 (2): 165–177.
[13] Kolte, D. & Vijayaraghavan, K. & Khera, S. & Sica, D. & Frishman, W. (2014). Role of magnesium in cardiovascular diseases. Cardiological Reviews 22 (4): 182–192.
[14] Nesbakken, R. & Reinlie, S. (1985). Magnesium and phosphorous: the electrolytes of energy metabolism. Acta Anaesthesiologica Scandinavica Supplement 82: 60–64.
[15] Rude, R. & Singer, F. & Gruber, H. (2009). Skeletal and hormonal effects of magnesium deficiency. Journal of American College Nutrition 28 (2): 131–141. Review.
[16] Terasaki, M. & Rubin, H. (1985). Evidence that intracellular magnesium is present in cells at a regulatory concentration for protein synthesis. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 82 (21): 7324–7326.
[17] Durlach, J. & Bac, P. & Bara, M. & Guiet-Bara, A. (2000). Physiopathology of symptomatic and latent forms of central nervous hyperexcitability due to magnesium deficiency: a current general scheme. Magnesium Research 13 (4): 293–302. Review.
[18] Serefko, A. et.al. (2013). Magnesium in depression. Pharmacological Reports 65 (3): 547–554. Review.
[19] Chollet, D. et.al. (2001). Magnesium involvement in sleep: genetic and nutritional models. Behav Genet. 31 (5): 413–425.
[20] Gürer, H. & Ozgünes, H. & Saygin, E. & Ercal, N. (2001). Antioxidant effect of taurine against lead-induced oxidative stress. Arch Environ Contam Toxicol. Nov;41(4):397-402.
[21] Zhang, M. et.al. (2004). Role of taurine supplementation to prevent exercise-induced oxidative stress in healthy young men. Amino Acids 26 (2): 203–237.
[22] Tappia, P. & Thliveris, J. & Xu, Y. & Aroutiounova, N. & Dhalla, N. (2011). Effects of amino acid supplementation on myocardial cell damage and cardiac function in diabetes. Experimental and Clinical Cardiology 16 (3): e17–22.
[23] Zhang, M. et.al. (2004). Beneficial effects of taurine on serum lipids in overweight or obese non-diabetic subjects. Amino Acids 26 (3): 267–271.
[24] Shane, B. & Stokstad, E. (1985). Vitamin B12-folate interrelationships. Annual Review of Nutrition 5: 115–141. Review.
[25] Watanabe F. (2007). Vitamin B12 sources and bioavailability. Experimental Biology Medicne 2 (10): 1266–1274. Review.
[26] Weiss, R. & Fogelman, Y. & Bennett, M. (2004). Severe vitamin B12 deficiency in an infant associated with a maternal deficiency and a strict vegetarian diet. Journal of Pediatric Hematology Oncology 26 (4): 270–271.
[27] Dahele A, Ghosh S. (2001). Vitamin B12 deficiency in untreated celiac disease. American Journal of Gastroenterology 96 (3): 745–750.
[28] Sánchez, H. et.al. (2014). Vitamin B12 deficiency associated with high doses od metformin in older people diabetic]. Nutrition Hospitalaria 29 (6): 1394–1400.
[29] Ko, S.H. et.al. (2014). Association of vitamin B12 deficiency and metformin use in patients with type 2 diabetes. Journal of the Korean Medical Science 29 (7): 965–972.
[30] Dharmarajan, T. & Norkus, E. (2014). Gastric acid-inhibiting medications and vitamin B12 deficiency. The Journal of the American medical Association 311 (14): 1444–1445.
[31] Lam, J. & Schneider, J. & Zhao, W. & Corley, D. (2013). Proton pump inhibitor and histamine 2 receptor antagonist use and vitamin B12 deficiency. Journal of the American Medical Association 310 (22): 2435–2442.
[32] Neumann, W. & Coss, E. & Rugge, M. & Genta, R. (2013). Autoimmune atrophic
gastritis–pathogenesis, pathology and management. Nature Reviews Gastroenterology and Hepatology 10 (9): 529–541.
[33] Weir, D. & Scott, M. (1999). Cobalamins Physiology, Dietary Sources and Requirements. In: Sadler M.J., Strain J.J., Caballero B., eds. Encyclopedia of Human Nutrition 1: 394–401.
[34] McCaddon, A. (2013). Vitamin B12 in neurology and ageing; clinical and genetic aspects. Biochimie 95 (5): 1066–1076.
[35] Vogiatzoglou, A. et.al. (2008). Vitamin B12 status and rate of brain volume loss in community-dwelling elderly. Neurology 71 (11): 826–832
[36] Hooshmand, B. et.al. (2012). Associations between serum homocysteine, holotranscobalamin, folate and cognition in the elderly: a longitudinal study. Journal of Internal Medicine 271 (2): 204–212.
[37] Clarke, R. et.al. (1998). Lowering blood homocysteine with folic acid based supplements: meta-analysis of randomised trials. Homocysteine Lowering Trialists’ Collaboration. British Medical Journal 316 (7135): 894–898.
[38] Fenech, M. (2012). Folate (vitamin B9) and vitamin B12 and their function in the maintenance of nuclear and mitochondrial genome integrity. Mutation Research 733 (1-2): 21–33.
Neuroglandin Forte sisältää kaikkia aivojen tarvitsemia rasvoja sekä kasvi- että eläinkunnan lähteistä. Solukalvojen rasvayhdisteet eivät ole pysyviä, vaan elimistö vaihtaa ne kolmessa kuukaudessa edellyttäen, että ruokavalio ja ravintolisät sisältävät kaikkia riittävästi. Myös vaurioituneet hermosolut pystyvät uusiutumaan, kun elimistöllä on käytettävissä fosfolipidejä.
Fosfolipidit
Aivot muodostuvat pääasiassa rasvasta (60 % aivojen kuiva-aineesta on rasvaa), joten rasvalla on suuri merkitys aivotoiminnalle. On huomattu, että pienikin rakenteellinen muutos aivojen fosfolipideissä saa aikaan huomattavan muutoksen aivojen toiminnassa. Fosfolipideistä rakentuvat muun muassa kaikki solukalvot niin ihmisillä, eläimillä kuin kasveillakin. Koska kasvikunnan ja eläinkunnan fosfolipidit eroavat huomattavasti toisistaan, sisältää Neuroglandin Forte myös eläinkunnan fosfolipidejä. Ne vastaavat parhaiten ihmisten fosfolipidiprofiilia. Iän myötä elimistön kyky muuntaa kasviöljyistä saatavia aivojen tarvitsemia välttämättömiä rasvahappoja linolihappoa ja alfalinoleenihappoa pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi heikkenee. Joskus tämä muuntamisprosessi on jo synnynnäisesti tavallista tehottomampaa. Näissä tilanteissa on tarpeen saada näitä tärkeitä aivojen rakennusaineita valmiissa muodossa eläinperäisinä fosfolipideinä.
Fosfatidyyliseriini
Ihmisen ikääntyessä aivosolut alkavat menettää fosfolipidejä. Fosfatidyyliseriini on yksi näistä viidestä solukalvoissa esiintyvistä rasva-aineista. Useiden tutkimusten mukaan Fosfatidyyliseriini parantaa lähimuistia1 ja estää muistin heikkenemistä2 sekä erityisesti ikääntyvillä lisää henkistä vireyttä. Lapsilla fosfatidyyliseriini lievittää ADHD:n oireita sekä parantaa lähimuistia.3
Pellavansiemenöljy
Pellavansiemenöljy sisältää runsaasti lyhytketjuisia omega-3 (alfalinoleenihappo) ja omega-6 (linolihappo) -rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä solukalvojen rakennusaineita. Näitä rasvahappoja ihmisten on saatava ravinnosta, koska elimistö ei osaa valmistaa näitä muista rasvahapoista.
Resveratroli
Resveratroli on useissa kasveissa esiintyvä fenoliyhdiste, jota on erityisesti punaisissa ja sinisissä rypäleissä sekä puolukoissa, mustikoissa ja karpaloissa. Rypäleet tuottavat resveratrolia ilmeisesti suojautuakseen sienitaudeilta. Resveratroli on yksi rypäleiden voimakkaimmista terveyttä edistävistä polyfenoleista, joka läpäisee veri-aivoesteen. Resveratroli luetaan hermostoa säästäviin yhdisteisiin ja se on herättänyt mielenkiintoa muun muassa muistisairauksien ehkäisyn kannalta. Aineella on monia hyödyllisiä vaikutuksia, mutta aivojen kannalta keskeistä on neuroinflammaation (hermosolujen tulehduksen) väheneminen.4 Resveratroli auttaa hermosoluja kestämään hapenpuutetta paremmin ja selviämään aivohalvauksesta lievemmillä vaurioilla.5
E-vitamiini
E-vitamiini on yksi tärkeimmistä rasvaliukoisista vitamiineista. E-vitamiini toimii elimistössä antioksidanttina eli se suojelee soluja hapetusstressiltä ja rasvahappoja vapaiden radikaalien hyökkäyksiltä. Tutkimuksissa on havaittu, että riittävä E-vitamiinin saanti saattaa pienentää riskiä sairastua muun muassa verenkierrollisiin ja neurologisiin sairauksiin.6
Tuotesisältö (Biomed Neuroglandin Forte, 36 kapselia):
- Pellavasiemenöljy 45 mg
- Fosfolipidit 100 mg
- Fosfatidyyliseriini 100 mg
- Resveratroli 100 mg
- E-vitamiini 50 mg
Magnesium
Suomen maaperässä on magnesiumia varsin niukasti ja siksi sitä ei hleposti saada riittävästi tavallisesta ruokavaliostamme. Tämä on johtanut siihen, että peräti 70 % suomalaisista kärsii magnesiumin puutostilasta. Magnesiumia tarvitaan yli 300 aineenvaihdunnalliseen reaktioon kehossa. Magnesium edistää D-vitamiinin synteesiä auringonvalosta ihossa ja lisää samalla D-vitamiinin pitoisuutta veressä ja kudoksissa. Riittävän magnesiumin saannin on todettu myös liittyvän alhaisempaan sydänkuolleisuuteen7 sekä vähentävän matala-asteista tulehdusta ja aivohalvausriskiä.8
Magnesiumin vaikutuksia:10
- Lisää fyysistä suorituskykyä ja kestävyyttä11
- Parantaa oppimista ja muistia12
- Antaa lihas- ja sydänlihassoluille energiaa13
- Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa14
- Edistää luuston normaalia aineenvaihduntaa ja rakennetta15
- Edistää normaalia proteiinisynteesiä16
- Edistää hermoston normaalia toimintaa17
- Ehkäisee stressiä ja masennusta18
- Parantaa yöunen laatua19
Tauriinilla on lisäksi kyky läpäistä aivoverieste ja toimia antioksidanttina suojaten muun erilaisilta raskasmetalleilta20 sekä yleiseltä elimistön hapetusstressiltä.21 Tauriinilla on lisäksi positiivisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan, verensokerin säätelyyn sekä lihavuuteen.22 23
Tuotesisältö (Bioteekin Super-Mg, vuorokausiannos 3 tablettia, 375 mg / 90 tablettia)
- Magnesiumtauraatti, magnesiumbiglysinaatti, täyteaine (mikrokiteinen selluloosa), maissitärkkelys, paakkuuntumisenestoaine (kasvirasvahappojen magnesiumsuolat), pintakäsittelyaine (hydroksipropyylimetyyliselluloosa)
B12-vitamiini
B12-vitamiini eli kobalamiini on vesiliukoinen vitamiini, jolla on tärkeä tehtävä veren puna- ja valkosolujen muodostuksessa. Sen lisäksi sitä tarvitaan esimerkiksi foolihapon muuttamisesta elimistössä toimivaan folaatti-muotoon.24 B12-vitamiinia saadaan yksinomaan eläinkunnan tuotteista: maksasta, munuaisista, kalasta ja lihasta.25 Sen tarve on lisääntynyt vegaaneilla ja imettävillä26 sekä henkilöillä, joilla on keliakia,27 kroonista stressiä tai yksipuolinen ruokavalio. Näiden lisäksi runsas alkoholin käyttö ja laihdutuskuurit lisäävät B12-vitamiinin tarvetta.
B12-vitamiinin puutetta esiintyy pääasiassa ikääntyneillä. Yhdellä kymmenesosalla yli 65-vuotiaista suomalaisista on todettu B12-vitamiinin puutos. B12-vitamiinin puutteesta kärsivät myös yksipuolista kasvisruokavaliota noudattavat henkilöt. Lääkeaineista erityisesti diabetes-lääke metformiinin käyttö28 29 ja pitkäaikainen happosalpaajien käyttö30 31 voivat altistaa B12-vitamiinin puutokselle. Iäkkäillä puutteen syy on yleensä B12-vitamiinin imeytymisen häiriö, jonka voi aiheuttaa surkastuttava mahalaukun tulehdus eli atrofinen gastriitti.32 Tämä voi kehittyä helikobakteerin vaikutuksesta tai syntyä autoimmuunitaudin seurauksena. Pitkäaikainen B12-vitamiinin puutos johtaa pernisiöösi anemiaan.
B12-vitamiinin vaikutuksia:
- edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa33
- edistää hermoston normaalia toimintaa34
- edistää normaaleja psykologisia toimintoja35 36
- edistää normaalia homokysteiinin aineenvaihduntaa37
- osallistuu solujen jakautumisprosessiin38
- B12-vitamiini (metyylikobalamiini)
- Muita aineita: mannitoli, piidioksidi, kasvisteariinihappo, rasvahappojen magnesiumsuolat, luonnollinen kirsikka-aromi, selluloosakumi
[1] Vakhapova, V. et.al. (2014). Phosphatidylserine Containing Omega-3 Fatty Acids May Improve Memory Abilities in Nondemented Elderly Individuals with Memory Complaints: Results from an Open-Label Extension Study. Dementia and Geriatric Cognitive Disorders 38 (1-2): 39–45.
[2] Crook, T. et.al. (1991). Effects of phosphatidylserine in age-associated memory impairment. Neurology 41 (5): 644–649.
[3] Hirayama S. et.al. (2014). The effect of phosphatidylserine administration on memory and symptoms of attention-deficit hyperactivity disorder: a randomised, double-blind, placebo-controlled clinical trial. Journal of Human Nutrition and Dietetics. 2:284-91.
[4] Zhang, F. & Liu, J. & Shi, J. (2010). Anti-inflammatory activities of resveratrol in the brain: role of resveratrol in microglial activation. European Journal of Pharmacology 636 (1-3): 1–7.
[5] Clark, D. et.al. (2012). Protection against recurrent stroke with resveratrol: endothelial protection. PLoS One 7 (10): e47792.
[6] Sen, C. & Khanna, S. & Roy, S. & Packer, L. (2000). Molecular basis of vitamin E action. Tocotrienol potently inhibits glutamate-induced pp60(c-Src) kinase activation and death of HT4 neuronal cells. Journal of Biological Chemistry 275 (17): 13049–13055.
[7] Reffelmann, T. et.al. (2011). Low serum magnesium concentrations predict cardiovascular and all-cause mortality. Atherosclerosis 219 (1): 280–284.
[8] Simental-Mendía, L. & Rodríguez-Morán, M. & Guerrero-Romero, F. (2014). Oral magnesium supplementation decreases C-reactive protein levels in subjects with prediabetes and hypomagnesemia: a clinical randomized double-blind placebo-controlled trial. Arch Med Res. 45 (4): 325–330.
[9] Larsson, S. & Orsini, N. & Wolk, A. (2012). Dietary magnesium intake and risk of stroke: a meta-analysis of prospective studies. American Journal of Clinical Nutrition 95 (2): 362–326.
[10] Romani, A. (2013). Magnesium in health and disease. Interrelations between Essential Metal Ions and Human Diseases 13: 49–79.
[11] Nielsen, F. & Lukaski, H. (2006). Update on the relationship between magnesium and exercise. Magnesium Research 19 (3): 180–189. Review.
[12] Slutsky, I. et.al. (2010). Enhancement of learning and memory by elevating brain magnesium. Neuron 65 (2): 165–177.
[13] Kolte, D. & Vijayaraghavan, K. & Khera, S. & Sica, D. & Frishman, W. (2014). Role of magnesium in cardiovascular diseases. Cardiological Reviews 22 (4): 182–192.
[14] Nesbakken, R. & Reinlie, S. (1985). Magnesium and phosphorous: the electrolytes of energy metabolism. Acta Anaesthesiologica Scandinavica Supplement 82: 60–64.
[15] Rude, R. & Singer, F. & Gruber, H. (2009). Skeletal and hormonal effects of magnesium deficiency. Journal of American College Nutrition 28 (2): 131–141. Review.
[16] Terasaki, M. & Rubin, H. (1985). Evidence that intracellular magnesium is present in cells at a regulatory concentration for protein synthesis. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 82 (21): 7324–7326.
[17] Durlach, J. & Bac, P. & Bara, M. & Guiet-Bara, A. (2000). Physiopathology of symptomatic and latent forms of central nervous hyperexcitability due to magnesium deficiency: a current general scheme. Magnesium Research 13 (4): 293–302. Review.
[18] Serefko, A. et.al. (2013). Magnesium in depression. Pharmacological Reports 65 (3): 547–554. Review.
[19] Chollet, D. et.al. (2001). Magnesium involvement in sleep: genetic and nutritional models. Behav Genet. 31 (5): 413–425.
[20] Gürer, H. & Ozgünes, H. & Saygin, E. & Ercal, N. (2001). Antioxidant effect of taurine against lead-induced oxidative stress. Arch Environ Contam Toxicol. Nov;41(4):397-402.
[21] Zhang, M. et.al. (2004). Role of taurine supplementation to prevent exercise-induced oxidative stress in healthy young men. Amino Acids 26 (2): 203–237.
[22] Tappia, P. & Thliveris, J. & Xu, Y. & Aroutiounova, N. & Dhalla, N. (2011). Effects of amino acid supplementation on myocardial cell damage and cardiac function in diabetes. Experimental and Clinical Cardiology 16 (3): e17–22.
[23] Zhang, M. et.al. (2004). Beneficial effects of taurine on serum lipids in overweight or obese non-diabetic subjects. Amino Acids 26 (3): 267–271.
[24] Shane, B. & Stokstad, E. (1985). Vitamin B12-folate interrelationships. Annual Review of Nutrition 5: 115–141. Review.
[25] Watanabe F. (2007). Vitamin B12 sources and bioavailability. Experimental Biology Medicne 2 (10): 1266–1274. Review.
[26] Weiss, R. & Fogelman, Y. & Bennett, M. (2004). Severe vitamin B12 deficiency in an infant associated with a maternal deficiency and a strict vegetarian diet. Journal of Pediatric Hematology Oncology 26 (4): 270–271.
[27] Dahele A, Ghosh S. (2001). Vitamin B12 deficiency in untreated celiac disease. American Journal of Gastroenterology 96 (3): 745–750.
[28] Sánchez, H. et.al. (2014). Vitamin B12 deficiency associated with high doses od metformin in older people diabetic]. Nutrition Hospitalaria 29 (6): 1394–1400.
[29] Ko, S.H. et.al. (2014). Association of vitamin B12 deficiency and metformin use in patients with type 2 diabetes. Journal of the Korean Medical Science 29 (7): 965–972.
[30] Dharmarajan, T. & Norkus, E. (2014). Gastric acid-inhibiting medications and vitamin B12 deficiency. The Journal of the American medical Association 311 (14): 1444–1445.
[31] Lam, J. & Schneider, J. & Zhao, W. & Corley, D. (2013). Proton pump inhibitor and histamine 2 receptor antagonist use and vitamin B12 deficiency. Journal of the American Medical Association 310 (22): 2435–2442.
[32] Neumann, W. & Coss, E. & Rugge, M. & Genta, R. (2013). Autoimmune atrophic
gastritis–pathogenesis, pathology and management. Nature Reviews Gastroenterology and Hepatology 10 (9): 529–541.
[33] Weir, D. & Scott, M. (1999). Cobalamins Physiology, Dietary Sources and Requirements. In: Sadler M.J., Strain J.J., Caballero B., eds. Encyclopedia of Human Nutrition 1: 394–401.
[34] McCaddon, A. (2013). Vitamin B12 in neurology and ageing; clinical and genetic aspects. Biochimie 95 (5): 1066–1076.
[35] Vogiatzoglou, A. et.al. (2008). Vitamin B12 status and rate of brain volume loss in community-dwelling elderly. Neurology 71 (11): 826–832
[36] Hooshmand, B. et.al. (2012). Associations between serum homocysteine, holotranscobalamin, folate and cognition in the elderly: a longitudinal study. Journal of Internal Medicine 271 (2): 204–212.
[37] Clarke, R. et.al. (1998). Lowering blood homocysteine with folic acid based supplements: meta-analysis of randomised trials. Homocysteine Lowering Trialists’ Collaboration. British Medical Journal 316 (7135): 894–898.
[38] Fenech, M. (2012). Folate (vitamin B9) and vitamin B12 and their function in the maintenance of nuclear and mitochondrial genome integrity. Mutation Research 733 (1-2): 21–33.
